Ensimmäinen sähköhoito ja osastolla vietetty yö takana. Jännitti paljon, mutta kaikki meni ihan kivasti. Muisti temppuili alkuun, mutta on nyt jo palautunut aika hyvin ennalleen. Kaikki lihakset ovat tosi kipeänä, hyvä kun pystyy suorassa kävelemään. Mutta kai se kuuluu asiaan. Melkoista kouristelua se touhu on tainnut olla.

Mieli on maassa ja surullinen. Eilen ahdistuin osastolla, nyt kotona. Missään ei ole hyvä olla tai edes siedettävää. Haluaisin yhä vaan kuolla enkä ymmärrä, miten joku sähkö voisi saada minut toisiin ajatuksiin.