keskiviikko, 3. kesäkuu 2026

Järkytyksen jälkeen

Olin pari päivää lamaantunut Körden uusimmista paljastuksista. Ihan niin kuin olisin ollut unessa, jossa yritän juosta, mutta en saa jalkojani liikkumaan. Tunsin, että joku toinen ohjaa elämääni ja tekee päätökset. Minä seuraan popcornien kanssa vieressä, mitä ihmettä täällä tapahtuu.

Tänään kävin läheisessä metsässä aamulenkillä ja oivalsin pari juttua. Minä en ole oikea henkilö tuomitsemaan Körden tekoja. Minun ei tarvitse siihen alkaa enkä voisikaan. Universumi, korkeammat voimat, karma. Ne kyllä hoitavat homman.

En voi koskaan saada koko totuutta selville. Sen tietää vain Körde. Tosin pakko epäillä, onko hänkään ihan selvillä kaikesta, koska miehen itsereflektointi ei ole mitenkään priimaa.

Jos Körde haluaa manipuloida minua tai pettää tai käyttää hyväksi, sitten varmaan niin tapahtuu. Luotan täysin siihen, että kaikki tällä taajuudella menee korkeimman parhaaksi. En voi koskaan tietää, onko jokin itse hyväksi tulkitsemani juttu oikeasti lopputuloksen kannalta hyvä. En voi tietää, onko joku ikävä tai paha asia todella sellainen vai lopulta tie jonnekin aidosti oikeaan päämäärään. Vapauteen.

Kuulostaa jeesustelulta ja siltä, että kiillotan sädekehää pääni päällä. Voin kertoa, että minulla ei tässä elämässä ole sädekehää paljon näkynyt. Ei siis ole kovin suuret luulot itsestäni. Syytän isää ja Ihmeiden oppikurssia näistä ajatuksistani. Olisin hukassa ilman niitä.

Mitä nyt sitten tapahtuu?

Körde on ollut pahoillaan, ja olemme soitelleet pari kertaa. Hän on katkaissut välit muihin naisiin paitsi asuinkumppanieksäänsä. Körde sanoi, että se pitää tehdä kasvotusten. Odotan mielenkiinnolla, milloin tuo kohtaaminen toteutuu. Ehkä jo viikonloppuna, en tiedä.

Tunteeni Kördeä kohtaan vaihtelevat laidasta laitaan. Välillä ei tunnu miltään, melkein koko ajan tekisi silti mieli seksiä miehen kanssa. Kuinkas muuten.

Yritän kehitellä juhannukseksi ohjelmaa, etten vahingossakaan lähde Körden ja vetoporukan kanssa jonnekin. Tiedän, miten toimin tilanteessa, jossa koen olevani ulkopuolinen ja niin sanotusti ahtaalla. Silloin minut on helppo puhua ympäri kokeilemaan aineita, ja sitä en halua. Olen muutenkin herkästi addiktoituvaa tyyppiä, niin tiedän jo, miten juhannuksena kävisi.

Minulla on epäilykseni siitä, haluaako Körde manipuloida minut aineisiin, jotta olisin helpommin hallittavissa ja ohjattavissa hämäriin puuhiin. Sanoinkin hänelle eilen puhelimessa, että hän on puoli vuotta seurannut, miten helposti minua voi johdatella ja manipuloida. En voi tietää, mitä hän suunnittelee pääni menoksi. Körde nauroi.

Tilanne siis elää. Eletään sen mukana.

maanantai, 1. kesäkuu 2026

Miten täältä pääsee pois?

Päätin eilen illalla, että jätän Körden tänään. Päätös alkoi syntyä yhdellä kirkkaalla hetkellä viime viikolla, kun heräsin keskellä yötä ajatukseen, että minä ansaitsen parempaa. Körden etäinen ja vaisu yhteydenpito siivitti päätöstä. Vielä aamulla tsemppasin itseäni, että tänään se tapahtuu.

Normaalisti olen puolialasti, kun Körde tulee käymään. Aamulla puin päälleni minifarkkushortsit, push up -rintaliivit ja mustan tiukan topin. Ajattelin, että saan siitä sellaisen itsetuntobuustin, että ei ole enää mitään mahdollisuutta epäonnistua tai perääntyä.

Körde saisi vielä kerran nähdä, mitä menettää.

Girl power ja silleen.

Körde puhui puhelimessa, kun avasin oven. Huomasin, miten mies jäi tuijottamaan suu auki, kun hän näki minut. Ehkä jo siitä tiesin, että nyt ei käy kovin hyvin.

Siitä ainakin tiesin, kun näin, miten mies oli reilun viikon aikana ruskettunut. Musta t-paita myötäili tatuoituja, isoja käsivarsia ja hartioita. Körde näytti niin kuumalta.

Jättämisestä tulisi ihan hiton hankalaa.

Sain kuitenkin hillittyä itseni, ja juttelimme asioista. Siis siinä samalla, kun Körde hääri kimpussani ja minä silittelin hänen seksikästä ylävartaloaan.

Keitin miehelle kahvit.

Jossain kohtaa kesken asioiden selvittelyn Körde paljasti, että hänellä on noin neljä muuta naista ympäri Suomea asuinkumppanieksänsä lisäksi. Muista naisista (siis näiden neljän lisäksi) hän on tässä puolen vuoden aikana päässyt eroon.

Kuulemma hän ei harrasta seksiä kenenkään kanssa, mutta joitakin sidoksia hänellä näihin naisiin on ja naiset toivovat yhteistä tulevaisuutta hänen kanssaan. Sidoksilla hän viittasi joihinkin autojuttuihin ja eri tavaroiden siirtelyyn. Minä lisäsin tähän rikolliset kuviot, mutta Körde ei tietenkään voinut siihen kommentoida mitään.

Kukaan naisista ei tiedä toisistaan. Minä ilmeisesti tiedän eniten. Tai korjaan. Minua todennäköisesti kusetetaan eniten. Mitäpä kiltti ja hyväntahtoinen ihminen ei uskoisi, kun tarpeeksi manipuloidaan.

Oli niin lähellä, että olisin heittänyt Körden ulos ja käskenyt miehen painua helvettiin.

Niin vitun lähellä.

Mutta sitten Körde sanoi jotain, mikä jälleen kerran herätti minussa empatiat ja jonkin sairaan halun lohduttaa miestä. En vieläkään tajua, miksi käyttäydyn näin. Kördellä on useita eri elämiä, ja minä koen, että minun pitää lohduttaa miestä, kun hänellä on paha mieli, jos suutun hänelle. Eihän tässä vittu ole mitään logiikkaa.

Aloin itkeä. Körde yritti vuorostaan lohduttaa minua ja sanoi, että hän hoitaa kaikki asiat juhannukseen mennessä.

Kaiken tuon Scheiβen ohessa Körde ehti ääneen miettiä, mitä meistä voi tulla, kun olemme niin eri maailmoista. Hän ei voi nähdä minua esimerkiksi ajelemassa nurmikkoa omakotitalon pihalla. Tai osallistumassa hänen harrastuksiinsa tai mihin milloinkin.

Kysyin, milloin Körde on ajatellut kertoa minusta lähipiirilleen. Ei tiedä. Siitä tulee kuulemma vaikeaa.

Kysyin, mitä Körde on suunnitellut juhannukseksi. Körde ehdotti, että jos haluan, voisimme olla yhdessä. Siis yhdessä niin, että toki hänen vetokaveriporukkansa tulisi mukaan. Sanoin, etten uskalla ottaa riskiä, että vedän itsekin joitain aineita. Körde sanoi, että ei niistä mitään muuta tule kuin piristävä olo ja ehkä seuraavana päivänä mielialan laskua. Meidän pitää vaan sitten olla samassa paikassa, ettet ole yksin.

No juu, eihän siinä sitten mitään. Ei helvetti.

Jotta oikein kruunaisin typeryyteni, kerron nyt vielä, että olihan meillä tietenkin seksiä. Tai minä enimmäkseen hoitelin häntä, koska en tiennyt, mitä muutakaan tehdä. Oli niin tyrmistynyt olo kaikista uusista paljastuksista, että en osannut ajatella yhtään mitään.

Nyt yritän kuumeisesti miettiä, miten pelastan itseni tästä suhdeviritelmästä. Kasvotusten se ei onnistu. Hormonit vievät naista niin, että ei järki pysy millään perässä.

Tiedän, että Kördeen ei voi luottaa. Sieltä on tulossa lisää valheita ja paljastuksia. Aina uusia naisia, kytköksiä mihin milloinkin. Aineita, rikollisuutta. Jos ei niitä, niin jotain hämärää joka tapauksessa.

Send help.

tiistai, 26. toukokuu 2026

Mikrohylkäämisiä

Kyllähän se paskalta tuntuu, kun Körde sanoo, että oon suurin stressinaiheuttaja sen elämässä eikä se tiedä, haluaako olla oikeasti mun kanssa. Tiedätkö, kun joskus toivoisin, että toinen sanoisi, että oli mitä oli, tästäkin selvitään yhdessä.” (25.5.2026)

Viime viikon työkeikalla sattui vahinko. Kumi lähti irti asiakaskontaktissa. Asia on nyt hoidossa, ei tauteja eikä muitakaan seurauksia. Paitsi. Körde veti herneen nenään ja on ollut vaisu tapahtuneesta asti. En ole saanut häneltä yhtäkään myötätunnon elettä, vaikka hän tasan tarkkaan tietää, miten paskana olen.

Tuntuu pahalta, kun Körde ei millään tavalla huomioi työtuskaani. Kun kerron, että pää hajoaa tähän työhön, hän usein sivuuttaa kaiken, mitä sanon.

Mainitsin tuosta miehelle yhdessä puhelussa. Hän sanoi, että minun pitäisi tietää, että hän stressaa jatkuvasti työstäni ja on minun puolellani, jos jotain vahinkoja sattuu. Hän kyllä välittää. Ja jos hän on vihainen, tiedän sen siitä, että hymiöt lähtevät viesteistä ja vastaukset lyhenevät enintään kahteen sanaan.

Sanoin, että tiedän, mutta olisi kiva kuulla se myös ääneen. En haluaisi aina arvailla, mitä miehen mielessä liikkuu. En kuitenkaan ole ajatustenlukija, vaikka toisen tunnetiloja tarkkailenkin melkein 24/7.

Körde sanoi, että hän saisi minut tästä työstä pois, jos haluaisi. Hän vaan ei tiedä, haluaako eikä tiedä ylipäätään, haluaako hän minut kokonaan. Körde empii eikä tiedä, kannattaako tähän suhteeseen lähteä täysillä. Nuo ovat hänen sanojansa, ei minun tulkintaani.

Körde toistelee, että sitten kun tietyt asiat selviävät, meillä on niin kivaa yhdessä. Milloin asiat selviävät ja mitä ne asiat ovat? Sitä tarina ei kerro. Todennäköisesti puhutaan eksästä sekä asumis- ja rahakuvioista.

En tiedä, miten pahalta tuntuu kuulla, että Körde ei ole varma minusta. Hän sanoi, etten voisi enkä olisi voinut tehdä mitään eri tavalla. Olen niin täydellinen tai jotain. Hän vaan ei saa päänsä sisältöä kasaan.

Tässä pitää olla aika helvetin varma omista tunteista, että jaksaa odottaa ja seurata toisen jahkailua ja käytöstä laidasta laitaan. Aika näyttänee, onko kaikki vaivan arvoista.

sunnuntai, 17. toukokuu 2026

Sunnuntaiahdistus

Torstaiaamun selkkauksen jälkeen olemme olleet tiiviisti yhteydessä Körden kanssa. Tiiviimmin kuin tähän mennessä puolen vuoden aikana. Saan mieheltä paljon enemmän huomiota, kun hän on työreissuillaan eli tekee hotellikuolemaa pitkien työpäivien tai -öiden jälkeen.

Otan tämän huomion erittäin mielelläni vastaan. Näin sunnuntaiahdistuksen kourissa pelkään ja mietin, mihin todellisuuteen tipahdan, kun Körde palaa kotiinsa alkuviikosta. Siihen kotiin, jonka hän jakaa sen eksänsä kanssa, joka edelleen elää parisuhteessa ja toivoo yhteistä tulevaisuutta. Sen eksän, joka lähentelee eikä ihmettele, mihin seksi heidän väliltään on loppunut.

Ei helvetti. Ei tätä usko kukaan.

Eilen oli aika täysi työpäivä. Asiakkaiden välissä soittelimme Körden kanssa pari videopuhelua. Aiemmin en voinut sietää videopuheluita enkä ylipäätään pidä puhelimessa puhumisesta. Nyt Körde on saanut minut houkuteltua videoihin, ja voisin katsella miestä tuntitolkulla puhelimenkin näytöltä.

Mietin siinä asiakkaiden välissä, vetääkö Körde herneen nenään, koska jouduin aina lopettamaan puhelun kesken meidän juttujen. Mutta ei. Mies vitsaili, käski ottamaan videon asiakkaista (en ottanut) ja kertoi, mitä asiakkaille pitäisi tehdä ja sanoa.

Minun on ihan supervaikeaa ymmärtää, miten yhtenä päivänä olen itsekäs huora ja työni on suunnilleen saatanasta ja seuraavaksi hän kiihottuu, kun panen rahasta muita.

Ymmärrän kyllä, että minä ja tekemiseni vain triggeröivät Kördeä ja osuvat johonkin arkaan paikkaan. Luulen, että kyse on osittain minullekin tutusta ydinuskomuksesta. En ole koskaan se tärkein. Körde itse asiassa sanoikin sen ääneen helatorstain haukkumispuhelussa.

Minun on vaikea käsittää, miten Körden kaltainen mies voi tuntea noin, ettei hän olisi minulle tärkein. Hänellä on kaikki ulkoiset edellytykset hyvään itsetuntoon ja -luottamukseen ja paljon elämänkokemusta laidasta laitaan. Sitten joku nainen horjuttaa pakkaa niin kovaa, että se nainen pitää säännöllisesti haukkua tai ikään kuin antaa pieni kurinpalautus.

Oman mielenterveyteni kannalta pelottavinta on se, että Körde puhuu usein jo rakkaudesta. Hän ei ole suoraan sanonut ”rakastan sinua”, mutta muuten rakkaus on mainittu lukuisia kertoja.

Minä pähkäilin pitkään, olenko vain totaalisen hullaantunut vai rakastunut Kördeen. Nyt olen entistä varmempi, että olen rakastunut siihen mieheen. Se pelottaa. Koska mitä jos olen vain pelinappula Kördelle? Joku harkittu peliliike, varalla, kakkosnainen, lähitulevaisuuden mahdollinen rikoskumppani tai ”rakkaudella” johdateltava sinisilmäinen nainen, jota voi käyttää hyväksi lain molemmin puolin.

Ehkä pitäydyn suunnitelmassani ja otan suhteesta irti kaiken, mitä saan. Kun huomista ei ole luvattu kenellekään, mitäpä niillä varmoilla suunnitelmilla tai esimerkiksi eksän jättämiselläkään voittaisi.

torstai, 14. toukokuu 2026

Seurustelukelvoton

Jos joku sun asiakas tulee sanomaan mulle, että se on nussinut sua, se on mulle varma linnareissu.” (Körde 14.5.2026)

Eilen tapahtui taas jotain. Mokasin jälleen.

Kaikki alkoi yhdestä videosta ja kuvasta, jotka otin ja lähetin Kördelle. Yksityiskohdilla ei ole niin väliä. Tein tahtomattani jotain, mistä Körde hermostui ja oletti, että hänellä ei ole mitään väliä, vaan työ on minulle aina tärkeintä.

Aluksi luulin, että Körde vitsailee, kuten hän usein tekee. Myöhemmin illalla tajusin, että viestit eivät enää mene läpi. Hän oli taas poistanut numeroni tai estänyt minut.

Yöllä viestini menivät perille. Körde vastasi niihin melko nihkeästi. Aamulla meno kiihtyi, ja hän alkoi haukkua minua viesteissä. Tai ei ehkä haukkua, vaan moittia ja vittuilla.

Tiesin jo, että viestittely on parasta lopettaa ja mieluummin selvittää asiat puhumalla.

Ensimmäisen puoli tuntia Körde lähinnä haukkui minua puhelimessa.

Seurustelukelvoton.

Se on nyt sana, joka pyörii lakkaamatta mielessäni. Olen seurustelukelvoton. Minun kanssani ei voi seurustella. Minuun ei voi luottaa. Työ on aina minulla ykkössijalla.

Sanoin Kördelle, etten voi kertoa yksityiskohtia asiakkaistani, koska olen vaitiolovelvollinen. Tästä mies riemastui ja sanoi, että jos hän jonkun kanssa seurustelee, niin silloin kerrotaan ihan kaikki, mitä hän haluaa tietää. Vitut vaitiolovelvollisuudesta. Jos hän haluaa tietää, niin minä kerron. Samalla tavalla hän kertoo seurustellessaan kaiken naiselleen.

Kysyin, kerroitko tässä puolen vuoden aikana, että asut edelleen eksäsi kanssa. Nyt ei puhuta minusta, vaan sinusta, hän vastasi.

Körde antoi palaa niin antaumuksella, että käteni ovat vieläkin ihan puutuneet, kun kaikki voimat lähtivät. Kuuntelin lamaantuneena vihaista miestä. Samalla kun hän syytteli minua valehtelusta ja asioiden pimittämisestä, hän vihjaili, että ei ole kertonut koko totuutta omista asioistaan. Mutta sillähän ei ole väliä, koska nyt kävimme läpi minun vikojani ja kaikkea, mitä olen tehnyt väärin.

Jossain kohtaa Körde rauhoittui sen verran, että sain suunvuoron. Kerroin hänelle sen, minkä olen monesti hänelle sanonut. Että minä tiesin tasan tarkkaan ensikohtaamisesta, että tämän miehen haluan. En luovuta, koska tiedän, että meidän kuuluu olla yhdessä. Ja että haluan samaa kuin hänkin eli että voimme jakaa kaiken ja luottaa täysin toiseen.

Körde pyysi jossain välissä anteeksi purkaustaan. Sanoin Kördelle, että hänellä on tosi kova kuori, mutta kun sen läpi pääsee, sisällä on ihana, kiltti ja rauhallinen mies. Otan sen koko paketin enkä halua muuttaa häntä. Körde kysyi, arvaatko, miten moni sen kuoren läpi pääsee. Ei kovin moni.

Sanoin Kördelle, että näen, miten vaikea hänen on luottaa siihen, että joku haluaisi hänelle pelkkää hyvää. Mutta minä olen varmasti yksi heistä, joka haluaa. Mies myönsi, että minulla on niin kiltit silmät, että hän tietää, etten tekisi koskaan mitään pahaa kenellekään.

Kerroin Kördelle, että työ vie minulta kaiken, mutta en voi muuttaa jo tapahtuneita asioita. Silloin kun päätin ryhtyä seksityöntekijäksi, ajattelin, että haluan olla koko elämäni yksin. En tiennyt, että joku helvetin satunnainen biletysilta tapaisin hänet.

Ja kun Körde tuntui olevan kuuntelupäällä, avasin hieman, mitä 30 vuoden masennus on tehnyt minulle. Kerroin sähköhoitojaksosta ja sanoin, että ehkä siinä on muutama aivosolukin kärähtänyt. Körde sanoi, ettei hän ole koskaan arvostellut älykkyyttäni tai mitään siihen liittyvää. Tarkoitinkin, että sähkö on voinut vaikka vaurioittaa tunne-elämää tai jotain vastaavaa ja siksi esimerkiksi seurustelu on minulle haastavaa.

Kyyneleet valuivat välillä, kun yritin sanoittaa, mitä tunnen miestä kohtaan. Ja etten haluaisi luovuttaa, kun olen hänet löytänyt. Kördehän oli alkuun siis jättämässä minua ja puhelun piti olla viimeinen yhteydenpito välillämme.

Yhtä kaikki. Kukaan ei jättänyt ketään. Puolentoista tunnin aikana pääsimme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen. Selvää on, että Körde kärsii työstäni ja tilanne kärjistyy aina, kun jompikumpi on työreissullaan. Tai kun Körde on väsynyt tai stressaantunut tai ikävöi minua tai ei ole saanut seksiä. Tai kun minä mokaan.

Olo on kuin jyrän alle olisin jäänyt.