”Sun seura on niin parasta. Sä saat muut ihmiset hyvälle mielelle, mutta muista omakin mieli aina.” (Körde 10.5.2026)

Sain puristettua Kördestä pari totuutta tänään, kun hän oli käymässä. Juttu lähti liikkeelle siitä, kun selasimme hänen someaan ja näin siellä naisten kuvia.

Olen epäillyt alusta asti, että Körde asuu eksänsä kanssa. Hän on puhunut hyvin ympäripyöreästi asumiskuvioistaan eikä ole koskaan pyytänyt minua kylään tai kotikaupunkiinsa. Sivulauseessa hän on sanonut asuvansa parissa paikassa ja milloin missäkin.

Olen kärsivällisesti odottanut, että Körde kertoisi asiasta oma-aloitteisesti. Tänään en enää odottanut, vaan pakotin hänet myöntämään, miten asiat oikeasti ovat. Ja oikeassahan minä olin.

Körde asuu edelleen eksänsä kanssa.

Heillä ei kuulemma ole enää seksiä, ja Körde nukkuu sohvalla tai pakoilee tilannetta kavereidensa nurkissa. Asumiskuvio johtuu yhteisistä raha-asioista, joita he eivät ole saaneet sovittua eron jälkeen. Eksä ilmeisesti on siinä uskossa, että he ovat edelleen parisuhteessa.

Kysyin Kördeltä, miten on mahdollista, ettei eksä ihmettele, jos heillä ei ole mitään fyysistä kanssakäymistä tai läheisyyttä. Körde kierteli ja kaarteli. Kysyin, miten hän voi vedättää eksäänsä ja minua. En muista, mitä Körde vastasi. Olin jo niin lukossa ja piilossa pääni sisällä.

Katuvalta Körde kuulosti, kuinkas muuten. Ja kuulemma hän tykkää vain minusta eikä ole muita naisia. Jos hän kertoisi minusta eksälleen, syttyisi sota.

Mutta hei. Tämänhän tiesin jo. Nyt vain kuulin asian Kördeltä, kun viimein uskalsin kysyä ne kysymykset, joita olen pohtinut marraskuun lopusta asti.

Jossain kohtaa näin Kördestä, että hän salaa muutakin. Hän yritti estellä ja vaihtaa puheenaihetta, mutta se oli myöhäistä.

Körde on tehnyt kymmenisen vuotta pimeitä töitä miesseuralaisena. Hän on viihdyttänyt polttariporukoita ja hoidellut naisia hotelleissa. Hän on tehnyt seksityötä sekä yksin että yhdessä eksänsä kanssa. Kuulemma nuo kuviot loppuivat siihen, kun hän tapasi minut viime marraskuussa. Ihmettelen suuresti, miksei hän voinut paljastaa asiaa marraskuun lopussa, kun kerroin tekeväni seksitöitä.

Seuraavaksi kysyin Kördeltä, tekeekö hän vielä jotain rikosjuttuja. Vastasin itse kysymykseeni ja sanoin, että ethän sinä tietenkään voi tähän vastata rehellisesti. Körde naurahti ja sanoi, ettei tee. Pyysin jälleen kerran, ettei hän sotkisi minua ikinä mihinkään kuvioihinsa. Körde sanoi, ettei hän tekisi niin ja jos joskus jotain sattuisi, hän ottaisi kaikki syyt omille niskoilleen.

Näin Körden kehonkielestä ja tunsin energioista, että hän olisi halunnut avautua vielä jostain muustakin. Mutta en saanut hänestä enää muuta irti ja ehkä hyvä niin. Tässä oli tarpeeksi sulateltavaa sunnuntaille.

Päässä lyö taas tyhjää. En tiedä, mitä ajatella ja mitä uskoa. Jos joskus luotin Kördeen, siitä luottamuksesta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Jos aiemmin epäilin, että hän tekee jotain rikollista, tämän päivän jälkeen olen satavarma, että tekee.

En tiedä, miten ihminen normaalisti reagoisi tällaisessa tilanteessa. Pitäisikö suuttua ja heivata mies menemään?

Minä reagoin niin, että menin Körden pyynnöstä miehen viereen makoilemaan sängylle ja tuijottelin häntä hiljaa. Körde toisteli, miten paljon hän välittää minusta ja että ei ole muita naisia kuin minä. Hän sanoi, että menit niin oudon hiljaiseksi. Ja että hän kauhulla odottaa, minkälaista viestiä minulta illalla tulee.

Ainoa ajatus, joka nyt täyttää tyhjyyden päässäni, on tämä: Miten teen itsestäni ulkonäöllisesti sellaisen, että Körde ei halua enää ketään muuta kuin minut?

Vittu, miten säälittävää.