Eilen oli jännä päivä. Aamupäivästä oli sovittu bodarihoitsun kanssa jalkatreenit. Aamulla jännitti niin paljon, että jouduin ottamaan pari Propralia, kun tuntui, että sydän hakkaa puserosta läpi. Sitten kun näin bodarin ja aloimme lämmitellä, jännitys lakkasi ja olin taas oma itseni.

Olimme salilla kolme tuntia. Tehokasta treeniaikaa oli arviolta kaksi ja puoli tuntia, mikä on aika paljon enemmän verrattuna siihen, mitä yksikseni teen. Ja ne tehot. Ja seura. Ja lihakset. Minä niin nautin siitä, kun joku protason tyyppi käskyttää ja panee minut ylittämään itseni. Hyvänä esimerkkinä yksi pohjeliike, jota epäröin alkuun edes kokeilla, koska pohkeeni kramppaavat tosi helposti. No, lopulta niitä pohkeita väänsimme 90 kilon painolla. Muissakin liikkeissä tuli melkoisia itseni ylittämisiä eli se on se oma epäröivä ja aliarvioiva mieli, joka on kehityksen esteenä. Kroppa kyllä tekee, kun uskoo itseensä. Toki järki pitää olla mukana, ettei tule loukkaantumisia.

Heti alusta juttu meni levottomaksi. Bodari oli välillä ihan selän takana varmistamassa kyykkäystä ja kyllähän siinä jotain pientä ihokontaktia tuli. Sitten kun aloin niin sanotusti käydä kierroksilla, oli pakko välillä kokeilla miehen taka- ja etureisiä, kun hän teki omalla vuorollaan liikkeitä. Bodari kosketteli pakaroitani ja takareisiäni toki vaan varmistaakseen, että liikkeet menivät oikeaan paikkaan. Sain myös kehuja alaulokkeistani, mikä tuntui erityisen hyvältä.

Näytin lopuksi bodarille yhden pilatesliikkeen, minkä jälkeen istuimme ja juttelimme salin lattialla. Kävimme läpi hänen ruokavaliotaan ja mitä kaikkea siinä juttelimmekaan. Olin jo useaan kertaan heittänyt vitsinä treenin aikana, että kai hän tulee sitten joku päivä hieromaan lihakseni, kun tällaisen rääkin pistää minut vetämään. Mies lupasi. Ajattelin, että tämä voi olla viimeinen tilaisuuteni minkään suhteen, joten pistin kaiken peliin. Miehellä oli vapaapäivä, joten kysyin, voisiko hän tulla jo tänään eli eilen kahville ja hieromaan. Ja sehän kävi.

Jos joku on nähnyt minut jostain tosi innostuneena (ja muutama tätä lukeva on nähnyt), tämä kolmen tunnin salisession aiheuttama fiilis oli innostuminen potenssiin tuhat. En muista, milloin viimeksi olisin ollut niin onnellinen. Hymyilin ihan tyhmänä, kun kävelin kaupungilta kotiin. Kahden vuoden odotus palkittiin ja vielä oli jotain lisää odotettavaa.

Bodari tuli illalla hierontapöytänsä kanssa. Tunnelma oli hieman jännittynyt, mutta mietin, että se on nyt tai ei koskaan. Mitään ei kaduta, koska siihen menee turhaan energiaa. Riisuin housut ja paidan ja hyppäsin pöydälle. Pakko myöntää, että ammattihierojan otteet sattuivat aina välillä etenkin lihaskalvojen kohdalla, mutta muuten. Oh boy. Mieti nyt. Makaat mahallaan pelkät alusvaatteet päällä, pakarat paljaana ja seksikäs lihaksikas mies möyhii kroppaasi. Varsinkin pakaroiden kohdalla ei ollut enää paljon epäilystä siitä, mitä hieronnan jälkeen tapahtuu. Bodari sanoikin, että se on sitten (hieronta)öljyn vika, jos ote lipsahtaa. Heh.

Tähän asti kaikki meni hienosti. Sitten bodari kysyi jotain, hierotaanko joka paikasta ja laittoi kätensä stringeihini. Jos pikkarit olivat kolmen tunnin salin jälkeen märkänä, voi ehkä kuvitella, mikä oli tilanne hierontasession päätteeksi. Hmm. Vähän lisähierontaa ja suuseksiä pöydällä ja sitten menimme sänkyyn panemaan. Ja ei, ei se tuntunut ikävä kyllä miltään. Mikä vittu minussa on vikana, kun en voi tuntea mitään. Heti jos homma menee pelkäksi panemiseksi, en tunne mitään. Ja eilisessä ei muuta ollut kuin sitä itseään, ei edes suutelua tai toisen vieressä makoilua jälkeenpäin.

Nielin pienen pettymykseni ja ajattelin, että no, ainakin sain koko päivän kestävän ylikiihottavan esileikin ja parin vuoden odotuksen jälkeen bodarin sisääni. Sitten bodarin suusta tuli pari lausetta, jotka viimeistään pudottaa rysäyttivät minut takaisin kotisohvalle.

Kysyin bodarilta, olisiko hän ehdottanut minulle mitään, jos minä en olisi. Mies sanoi, että hän ei olisi koskaan ehdottanut mitään, sillä ei halua sekaantua työkavereihin. Ja seuraava lause perään. Mutta nyt oli pakko tarttua tilaisuuteen, koska ikinä ei tiedä, miten kauan menee, että saa seuraavan kerran seksiä (tai että joku tulee ehdottamaan seksiä).

Mietin hetken, että siis häh, sanoiko mies oikeasti niin ja jos ja kun sanoi, mitä hän oikein tarkoitti. Hän ei heittänyt sitä vitsinä, vaan totesi asian. Tuli niin paska olo. Voi saatana. Välitön reaktioni oli se, että minä olen taas vain joku satunnainen helppo (mutta sentään hyvä) pano, joka on aina valmiina auttamaan miestä mäessä ja tuli sellainen olo, että bodari olisi kelpuuttanut ihan kenet tahansa pantavaksi, kunhan nyt vain sai lauettua pitkähkön tauon jälkeen. Onneksi en alkanut itkeä, vaikka lähellä oli.

Äskeiset lauseet on irrotettu asiayhteydestä, mutta sanoi hän muutakin, mistä tuli paska fiilis. Ihan käsittämätöntä, miten ihmisen tunnetila voi vaihtua saman päivän aikana. Iltapäivällä hihittelin jalat ilmassa elämän ihanuutta ja toivoin niin paljon, ja illalla todellisuus iski päin näköä.

En saanut edes nukuttua, kun pyörittelin eilisillan tapahtumia mielessäni. Päädyin siihen, että vaikka nyt on aika lyöty olo, nyt on näin ja kohta voi taas tapahtua jotain kivaa. Uskon edelleen siihen, että tässä maailmassa on joku mies, jolle minä riitän ja joka riittää minulle, jolta saan hyvää nautinnollista seksiä, mutta joka arvostaa ja pitää minua hyvänä muutenkin kuin pelkkänä panona. Sellainen mies löytyy vielä, joten jatkan etsintää.