Joku saattaa muistaa entisestä elämästäni tutut legendaariset panomiehet Ruskeasilmän, Toimittajan ja Poliisin. Näin heistä tänään yhden, mutta siitä tuonnempana.

Eilen treffasin pitkäperjantain baarikeikalta tutun sänkitukan. Sanotaan häntä vaikka Peteksi. Olin lähes varma, että mies on samaa tulen enpäs tulekaan –kategoriaa kuin nuo muutamat nettimiehet, joita olen yrittänyt tavata. Ei kuulkaa ollut.

Panimme kaksi tuntia edestä takaa sivusta seisten istuen, you name it. Mies kirjaimellisesti pani minut välillä sellaiseen solmuun, että pelkäsin jo hieman lonkkani puolesta. Pete kysyikin, harrastanko joogaa, kun taivun vaikka mihin asentoon.

Petellä on yksi suurimpia vehkeitä, mitä olen nähnyt. Siis siihen malliin pitkä ja paksu, että välillä lensi veri, kun pippeli kohtasi pimpin. Siitä tulikin hyvä vitsailun aihe neitsyyden menettämisestä tällä iällä. Hahaa.

Jossain välissä Pete kysyi, saanko aina monta kertaa aktin aikana. Kuulemma tärisen siihen malliin. Pyörittelin hetken mielessäni, uskallanko sanoa, etten oikeasti laukea koskaan miehen kanssa vai esitänkö hänellekin jotain superia pornotähteä. Rohkaisin mieleni ja kerroin, miten vaikea minun on saada orgasmi miehen kanssa. Pete otti sen hyvin ja luulen, että voisin hänen kanssaan harjoitella hommaa, jos vielä näemme.

Hikisen jyystämisen lopuksi makoilimme vierekkäin sängyllä, kun Pete sanoi, että tule tänne kainaloon. Sillä sekunnilla tajusin, että tätä juuri haluan. En ehkä niinkään seksiä, vaan sitä, että joku hyvä mies haluaa olla lähelläni ja pitää minusta kiinni vielä panonkin jälkeen. Silittelee hiuksia ja on vain iholla. Että kaikki ei vain pääty miehen laukeamiseen ja sitten äkkiä kotiin vaimon luokse. (Heillä on muuten kulissiavioliitto.)

Mistä päästäänkin tähän aamuun. Pari päivää sitten sain tekstiviestin Poliisilta. Hän oli jonkinlainen ihastuksen kohde entisessä elämässäni ja meillä oli melkoisen villiä ja intohimoista seksiä aikoinaan. Poliisi ehdotti pitkästä aikaa tapaamista ja ajattelin suostua nyt, kun kerta olen päässyt vauhtiin.

Jännitti ihan pirusti ja mietitytti, mitä kaikkea fiiliksiä miehen tapaamisesta voi nousta. Itse tapaaminen meni tutun kaavan mukaan eli kiihkeä pano, laukeaminen, vaatteet päälle ja ulos. Toivottavasti mies ei ikinä lue tätä, mutta olin vähän pettynyt. En sinänsä mieheen, vaan siihen, että luulin homman olevan jotenkin erilaista. Tajusin, miten paljon itse olen vuosien aikana muuttunut ja miten Poliisi on pysynyt ennallaan.

On tosi huojentavaa, kun nykyään voin sallia itselleni hellyyttä ja läheisyyttä. Enkä vain sallia, vaan kaipaan ja haluan sitä. Kiihkeä paneminen on ihan jees, mutta en halua enää miellyttää miehiä hinnalla millä hyvänsä ja minusta se on huima edistysaskel mitä tulee itsensä arvostamiseen ja kunnioittamiseen. Jes, hyvä minä.