Olen etsinyt tänään erinäisiä papereita, vanhoja reseptejä ja B-lausuntoja, tiistai-iltaa varten. Silloin on tapaaminen jälleen kerran uudella psykiatrian erikoislääkärillä. Eräs hyvä ystäväni ilmeisen huolestuneena tilastani "pakotti" minut harkitsemaan käyntiä kyseisen herran luona ja varasi minulle ajan. Lupasi jopa maksaa tuon, mutta vanhemmat sanoivat hoitavansa laskun. Mitä vaan, että tulisin parempaan kuntoon.

Ikävää, että ihmiset haluavat minun pysyvän hengissä ja voivan paremmin. Minä kun vain toivoisin kuolevani. Joka askelta jonka otan vauhdittaa hokema "anna minun kuolla" tai "miksi en saa kuolla ja päästä täältä pois". Ei ihme, että kuljeskelen ihmisten seassa hyvin ärtyneenä ja mielikuvissani hakkaan kaikki vastaantulijat pesäpallomailalla. Niin toivoisin, että joku tekisi minulle. Mäsäksi vaan ja heitto tunkiolle muun paskan sekaan.