Voi vide, mikä masennus iski tänään kun astelin ruokakauppaan. Heti ovella nenääni leijui (pakaste)tuoreiden pullien ynnä muiden vietävän hyvä tuoksu. No, ei muuta kuin nokka kohti terveellisempiä hyllyjä ja ajatukset muualle.

Eilen illalla sain hienosti tsempattua itseni hyvällä musiikilla ja mielikuvaharjoittelulla. Kyllä tästä hyvä vielä tulee. Kuka sanoi, että ruokavalion lähes täydellinen muuttaminen olisi helppoa. Sitä paitsi äsken sisäinen gourmet-kokki minussa koki suunnattoman onnistumisen tunteen, kun väänsin riisiproteiinijauhosta niin sanottua leipää, joka oli jopa syötävää. Ravintoarvot ja maku voittavat mennen tullen kaupan protskuleivät. Näissä kun on protskua 30 grammaa kipale. Jes!

Toinen mieltä ylentävä uutinen oli se, että se uusiseelantilainen lääkäri, johon tutustuin vaihdossa, tulee kesällä Suomeen. Kaikki on auki, mutta olisipa huippua nähdä Mat pitkästä aikaa. (Ja nähdä Matin ilme, kun olisin hieman eri painoluokassa kuin pari vuotta sitten vaihdossa!)