Raivostuttavaa. Tänään olisi ollut mukava ilta tiedossa. Yksi pariskunta, jonka olen kerran nähnyt, olisi tullut tänne yökylään. Jahkailin aikani juueijuueijuuei ja päätin, että en haluakaan heitä tänne asuntooni.

Mikä ihme tässä oikein on. Kerrankin olisi tiedossa jotakin kivaa ja vaihtelua tavalliseen ahdistusiltaan, mutta menen ja perun sen. Ja ahdistun siitä lisää. Ärsyttää. Voisiko vaihtelun vuoksi joskus tuntua vaikkapa hyvältä.

Eilen illalla sydän hakkasi ihan hulluna ja panikoin niin kirjani kanssa, että piti ottaa rauhoittavia. No ei niistä näköjään ole apua paitsi, jos ottaa niin paljon, että menee sopivasti sekaisin eikä muista illasta aamulla mitään.

Perseestä tämä elämä.