Ärsyttää niin paljon, vituttaa. Patrikista ei ole kuulunut torstaiaamun taksimatkan jälkeen mitään. Laitoin hänelle sähköpostia heti kun pääsin kotiin ja kysyin, mitä pyörii mielessä yön jälkeen. Ei mitään vastausta.

Tiedän, että netissä liikkuu ties mitä tyyppejä ja olen kyllä kuullut jo tarpeeksi monesti siskoltani, miten turha on odottaa että kuulisin miehestä jotain. Kyllä ne bisnesmiehet tiedetään. No joo, ehkä näin, mutta silti uskon, että osaan lukea ihmisiä suhteellisen hyvin. Olen sen verran monta vuotta pyörinyt eri nettisivuilla etsimässä seksiseuraa, että tiedän suunnilleen, kuka on ties mikä tyyppi ja kuka jotain muuta. Kyllä netissäkin on aitoja ja oikeita ihmisiä. (Kuten minä, heh.)

Miksi Patrik olisi järkyttynyt äitini ja veljeni kuolemasta tai kertonut vaikeasta avioerostaan, jos hän halusi vain yhden yön panon. Ja miksi vaivautua kirjoittamaan yhden tapaamisen suunnittelemiseksi viikon aikana 44 sähköpostiviestiä. Eivätkä ne olleet mitään lyhyitä panoviestejä, vaan ajatuksella kirjoitettuja juttuja. Molempien osalta. Kumpikin ihmetteli vähän väliä, miten samanlaisia ajatuksia meillä on ja miten netistä voi löytää niin itsensä kaltaisen ihmisen. Plus että kumpikin meistä sanoi aina “hulluna” odottavansa, että toiselta olisi tullut viesti.

Miksi se mies ei sitten ilmoita itsestään enää mitään. Näinkö aina käy, kun uskaltaa päästää jonkun lähelle.