Aiheutin eilen illasta tähän aamuun pientä henkistä hässäkkää ja verenpaineen heittelyä siskolleni. Kännykässä oli tietämättäni jokin häiriö eivätkä puhelut tulleet läpi. Kaikki meni loppujen lopuksi hyvin, kun sisko sai minut aamupäivällä mesestä kiinni. Mietin vaan, mitä siskolla on tainnut mielessä pyöriä. Näinkö se olisi mennyt, jos olisin kuollut. Että ensin yritetään kerta toisensa jälkeen turhaan soitella ja kun vastausta ei kuulu, jossain vaiheessa lähdetään paikan päälle tarkistamaan tilanne. Sitten löytyisi jähmettynyt ruumis ja verta ja lääkepurkkeja.

Kävin äsken toisen kerran tänään salilla. Vastaanoton kiva neiti sanoi hymyillen, että jahas, päivän toinen treeni. Hymyilin takaisin ja sanoin, että joo pitää välillä yrittää. Tuli ihan sellainen fiilis kuin olisi joku oikeakin urheilija. Heh.

Eilen illalla sain viestin kirjani kuvittajalta. Hän saanee tällä viikolla kaikki kuvat valmiiksi ja lähettää ne sitten paketissa minulle hyväksyttäviksi. Aika hurjaa, että kohta siirrytään siihen vaiheeseen, kun allekirjoitetaan kustannussopimusta ja asiat alkavat oikeastikin edetä kohti oikeaa kirjaa. Mieletöntä, että yhdestä ja jossain mielessä ainoasta unelmastani on tulossa totta.

Huomenna menen taas hörhölään leipomaan. Melkein odotan sitä, mikä tuntuu tosi oudolta. Hörhölässä on kaiken muun mukavan lisäksi piano, jolla saan vapaasti soitella. Löysin vihdoin ja viimein (kertoo ehkä jotain etsintätaidoistani) netistä Leona Lewisin Runin nuotit. Näyttivät suht helpoilta siihen nähden, että olen viime vuosina soittanut tosi vähän. Ei muuta kuin harjoittelemaan.

Mitähän muuta jännää vielä. Eilen ostin pitkästä aikaa Makuunista karkkia. Tuli hirveä ahdistus, kun punnitsin karkkeja ja samaan aikaan laskin paljonko kaloreita niistä tulee. Jossain vaiheessa näytti pahasti siltä, että karkeista alkaa hillitön keksi-pulla-leipä-jäätelö-ahmintasessio, mutta eipä alkanut. Vietin muutaman tunnin Tuulan seurassa kaupungilla ja pääsin irti ahmimishimosta. Ajattelin vain, miten paljon helpompi olisi seuraavana aamuna mennä tyhjällä mahalla kuin ähkysokeripöhnässä salille. Se riitti. Loistavaa.