Viikonloppukurssin jälkeen suhtautumiseni Samiinkin muuttui. En tuntenut samaa riippuvuutta kuin aiemmin eikä joulukuussa päättyvä suhde tuntunut oikein miltään. Eräänä viikonloppuna ahdistuin miehen takia uudestaan, mutta se meni nopeasti ohi. Pikkuhiljaa päätin, että päästän hänet menemään ja annan tilaa jollekin paremmalle.

Mutta tosiaan eilen mies oli viikon tauon jälkeen käymässä. Sanoin heti alkuun, että älä ihmettele, jos jotain outoa tapahtuu, kun viikko on ollut tosi erikoinen. Mies kiinnostui ja halusi kuulla lisää. Kerroin jotain.

Panon jälkeen makoilimme sängyllä vierekkäin. Siinä Sami sitten tuumasi, että mitäs jos ei lopeteta vielä.

Mietin, että tuota lausetta olin odottanut pitkään ja nyt kun sen kuulin, se ei herättänyt minussa tunteita suuntaan tai toiseen.

Sanoin Samille, että tykkään hänestä niin paljon, että luopuminen on entistä vaikeampaa, jos jatkamme vielä ensi vuoden puolelle. Ja että en voi sille mitään, että tykkään hänestä. Sanoin, että jos me jatkamme, suljen samalla itseltäni pois sen mahdollisuuden, että löydän jonkun vapaan miehen. Sami totesi ymmärtävänsä ja tykkäävänsä takaisin, mutta että hän ei pysty antamaan yhtään enempää kuin tähän mennessäkään.

Sovimme, että mietimme asiaa ja ehkä pidämme tammikuun taukoa ja jatkamme sitten. Luultavasti tässä käy niin, että päästän Samin menemään tauon aikana ja siirryn elämässä eteenpäin. Tauko on kuitenkin minulle helpompi käsitellä kuin se, että juttu vain yhtäkkiä lopetettaisiin.