Kolme lomapäivää takana ja olen onnistunut löytämään miehen, hankkimaan perinteisen ilmastointinuhan ja polttamaan yläkropan tuskatilaan asti. Ankea kolmen kuukauden harjoittelu on vain ikävä muisto, tosin huomenna pitää mennä hakemaan todistus kampukselta. Tai tässä tapauksessa sanon, että voin hyvin kiitollisin mielin lähteä sitä noutamaan, koska tässä maassa mikään ei ole varmaa. Ei edes se, että vaihto-opiskelija saa kaikki tärkeät paperit mukaansa ennen kotimatkaa.

Sunnuntai-ilta eli ensimmäinen ilta hotellilla oli hieno. Bobin näin vilaukselta noin kuukausi sitten, kun olin lyhyellä reissulla kaverini kanssa. Tiesin jo silloin, että jossain vaiheessa harrastan seksiä kyseisen tyypin kanssa. En vain tiennyt, missä ja milloin. No, korjataan sen verran, että varsinaista seksiä ei ole vieläkään ollut, mutta hiljaa hyvä tulee.

Mutta takaisin sunnnuntaihin. Bob tuli illalla huoneeseeni ja makoilimme ihan kaveripohjalta tuossa sängyllä. Oli tosi erikoista tuntea pitkästä aikaa, että haluaa olla jonkun lähellä eikä vain mieti, miten tilanteesta pääsisi äkkiä pois vaikkapa mussuttamaan valkoista leipää. Mutta siltä siis tuntui, että olisi voinut makoilla siinä sängyllä forever.

Juttelimme kaikkea mahdollista ja huomasin, että Bob on hieman hurahtanut henkimaailman jutttuihin. Ei yhtä pahasti kuin minä, mutta hyvin lupaava tapaus mieheksi. Hän tutki viivoja kädestäni ja kertoi asioita elämästäni ja "tiesi" vain jotain juttuja pelkästään katsomalla. Hän kertoi usein tarkkailevansa itseään jostain huoneen (tai missä milloinkin on) nurkasta ikään kuin olisi irti omasta kropastaan. Wow, hämmentävää, että tapaan tällaisen miehen. Tai ei sittenkään.

Ihan parasta oli tuntea miehen lämmin iho käden alla ja toisen kosketus omalla iholla. Luulin, että en enää pysty tuntemaan mitään, että olisin niin kuolettanut itseni. Lähinnä sen takia, että tällä hetkellä on niin epämukava olo omassa kropassa (läskit), että en kestä kenenkään kosketusta. Mutta kestin ja se tuntui tosi hyvältä läskineen kaikkineen.

Sitten tein jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Ajattelin, että nyt on mahdollisuus kokeilla, kun en näe kyseistä ihmistä enää tämän viikon jälkeen. Sanoin suoraan, että en yleensä tunne mitään seksin aikana enkä sen takia halua harrastaa nyt seksiä. Tämä oli siis sunnuntai-illan ajatus. Siis kuvitella, tein jotain mitä itse haluan tai tässä tapauksessa jätin tekemättä enkä vain automaattisesti alkanut miellyttää jotakin miestä ja hänen halujaan. Minulle erittäin iso askel kohti jotain uutta.

Tiedän, että jonakin päivänä menen loppuun asti. Sehän on selvä asia. Fiilistä on vähän laskenut se, että mies on kommentoinut painoani ja sanonut esimerkiksi, että minun kannattaisi alkaa käydä salilla, että saisin kropan kuntoon. Hmm, en sitten kertonut, että juurikin siellä olen rampannut viimeiset kymmenen vuotta.

En muuten tajua, mikä hinku näillä ihmisillä on kommentoida painoani. Jonkun mielestä olen laihtunut, joku kehottaa laihduttamaan ja niin edelleen. Kunnes ymmärsin yhden jutun. Jos pelkäät jotain, pyydät pelon kokemusta luoksesi. Toisin sanoen, olen hyvin ahdistunut nykyisestä painostani ja ulkomuodostani ja pelkään, että joku muu on samaa mieltä. Koska pelko on niin vahva, vedän puoleeni ihmisiä, jotka antavat minulle palautetta, että olen lihava. Ok, vähän yksinkertaistettua, mutta en jaksa tähän aikaan yöstä miettiä kuviota tarkemmin.

Parasta on se, että muutaman tunnin kun sulattelin miehen kommentteja, pääsin niistä jotenkin yli. Ei taaskaan tehnyt mieli mennä mussuttamaan valkoista leipää tai itkeä loppuloma sitä, miten lihava ja surkea ihminen olen ja nyt pitää äkkiä kuolla.

Luulen, että kaikista koettelemuksista ja vaikeuksista huolimatta ja juuri niiden takia tämä reissu on tehnyt minulle hyvää. Ilmassa on uusia ajatuksia, paljon epävarmuuttakin ja elämäntuskaa, mutta olen taas vahvempi ihmisenä. En oppinut täällä oikeastaan mitään uutta sairaanhoitoon liittyvää, mutta ehkä näin on hyvä. Jos oppii jotain elämästä ja itsestään, voiko muuta vaatia.