Olin viime viikolla yhden eksäni luona yökylässä. Kyseinen tyyppi valtasi elämäni heti, kun muutin melkein parikymmentä (huh!) vuotta sitten yliopistoon opiskelemaan. Meillä oli erikoinen suhde, ja kun erosimme, olin seuraavat kaksi vuotta aivan tuuliajolla.

Nyt olemme jostain syystä pitäneet yhteyttä jo vuosia. Lähinnä olen toiminut terapeuttina, kun eksä on sählännyt naisten ja avioliittojensa kanssa. Usein mies haikailee minun perääni, ja nyt tosiaan viime viikolla kutsui minut kotiinsa yökylään. Vaimo ei ollut paikalla, vaikka oli suostunut meidän tapaamiseemme ja kuulemma haluaisi itsekin minut nähdä.

Eksällä oli upea koti, joka oli sisustettu hienoilla antiikkikalusteilla. Ruokatarjoilu oli hyvin eurooppalaista eli käytännössä pähkäilin, miten selviän pyörtymättä niin vähällä ruokamäärällä. En oikein kehdannut sanoa, miten paljon nykyään syön, joten keskityin tankkaamaan viinejä.

Seksi ei erityisemmin luistanut, kun eksällä oli vaikeuksia saada vehje seisomaan. Hän kai jännitti tai sitten viehätysvoimani oli kadonnut huhtikuisen menestyksekkään hotellisession jälkeen.

Mutta muuten oli kivaa ja oli ihana vain istuskella hiljaisella takapihalla, kävellä paljain varpain nurmikolla ja juoda laatuviinejä. Vanhan talon lattia narisi kodikkaasti ja kaikki oli vaan niin superhienoa minun silmääni. Ja onhan se aina kiehtovaa nähdä, kuinka rikkaat tai no hyvin toimeentulevat ihmiset elävät elämäänsä.

Viikonloppuna olin kylpyläkeikalla Karsan kanssa, ja meno vaihtuikin hieman rahvaanomaisemmaksi. Karsan kanssa on tosi rentoa. Voin hyvin vapaasti syödä, mitä tykkään ja puhua, mitä mielessä liikkuu ilman, että etukäteen pitäisi miettiä, kuinka älykkään kuvan itsestäni annan.

Muistaakseni perjantaina turhauduin hieman, kun Sami joutui perumaan panotreffit. Päätin testata taikasauvaa omassa rauhassa, ja voihan vittu. Täräytin sauvalla sellaisen orgasmin, että kyljessä asti napsahti.

Nyt pystyn jo melko hyvin hengittämään syvään, mutta aika moni asento ihan vain paikalla ollessakin sattuu. Treeneissä joudun himmaamaan, mikä kiristää hermoja todella. En muistanutkaan, miten raivostuttavaa on, kun ei pysty treenaamaan niin kovaa, kuin haluaisi.

En ole kuin muutamalle kehdannut sanoa, miten kylkeni loukkasin. Toivottavasti saan sen kotikonstein pelikuntoon, koska en halua tilanteeseen, jossa selvennän tk-lääkärille, kuinka kyljen saa romutettua jollain taikasauvalla.