Torstaiaamun selkkauksen jälkeen olemme olleet tiiviisti yhteydessä Körden kanssa. Tiiviimmin kuin tähän mennessä puolen vuoden aikana. Saan mieheltä paljon enemmän huomiota, kun hän on työreissuillaan eli tekee hotellikuolemaa pitkien työpäivien tai -öiden jälkeen.

Otan tämän huomion erittäin mielelläni vastaan. Näin sunnuntaiahdistuksen kourissa pelkään ja mietin, mihin todellisuuteen tipahdan, kun Körde palaa kotiinsa alkuviikosta. Siihen kotiin, jonka hän jakaa sen eksänsä kanssa, joka edelleen elää parisuhteessa ja toivoo yhteistä tulevaisuutta. Sen eksän, joka lähentelee eikä ihmettele, mihin seksi heidän väliltään on loppunut.

Ei helvetti. Ei tätä usko kukaan.

Eilen oli aika täysi työpäivä. Asiakkaiden välissä soittelimme Körden kanssa pari videopuhelua. Aiemmin en voinut sietää videopuheluita enkä ylipäätään pidä puhelimessa puhumisesta. Nyt Körde on saanut minut houkuteltua videoihin, ja voisin katsella miestä tuntitolkulla puhelimenkin näytöltä.

Mietin siinä asiakkaiden välissä, vetääkö Körde herneen nenään, koska jouduin aina lopettamaan puhelun kesken meidän juttujen. Mutta ei. Mies vitsaili, käski ottamaan videon asiakkaista (en ottanut) ja kertoi, mitä asiakkaille pitäisi tehdä ja sanoa.

Minun on ihan supervaikeaa ymmärtää, miten yhtenä päivänä olen itsekäs huora ja työni on suunnilleen saatanasta ja seuraavaksi hän kiihottuu, kun panen rahasta muita.

Ymmärrän kyllä, että minä ja tekemiseni vain triggeröivät Kördeä ja osuvat johonkin arkaan paikkaan. Luulen, että kyse on osittain minullekin tutusta ydinuskomuksesta. En ole koskaan se tärkein. Körde itse asiassa sanoikin sen ääneen helatorstain haukkumispuhelussa.

Minun on vaikea käsittää, miten Körden kaltainen mies voi tuntea noin, ettei hän olisi minulle tärkein. Hänellä on kaikki ulkoiset edellytykset hyvään itsetuntoon ja -luottamukseen ja paljon elämänkokemusta laidasta laitaan. Sitten joku nainen horjuttaa pakkaa niin kovaa, että se nainen pitää säännöllisesti haukkua tai ikään kuin antaa pieni kurinpalautus.

Oman mielenterveyteni kannalta pelottavinta on se, että Körde puhuu usein jo rakkaudesta. Hän ei ole suoraan sanonut ”rakastan sinua”, mutta muuten rakkaus on mainittu lukuisia kertoja.

Minä pähkäilin pitkään, olenko vain totaalisen hullaantunut vai rakastunut Kördeen. Nyt olen entistä varmempi, että olen rakastunut siihen mieheen. Se pelottaa. Koska mitä jos olen vain pelinappula Kördelle? Joku harkittu peliliike, varalla, kakkosnainen, lähitulevaisuuden mahdollinen rikoskumppani tai ”rakkaudella” johdateltava sinisilmäinen nainen, jota voi käyttää hyväksi lain molemmin puolin.

Ehkä pitäydyn suunnitelmassani ja otan suhteesta irti kaiken, mitä saan. Kun huomista ei ole luvattu kenellekään, mitäpä niillä varmoilla suunnitelmilla tai esimerkiksi eksän jättämiselläkään voittaisi.