Lähdin eilen vähän lennosta baariin juhlistamaan Tiinan synttäreitä. Myöhästyin bussista ja kävelin korkkareilla noin nelisen kilometriä kohtaamispaikalle ja odotin juhlaporukkaa puoli tuntia yhden räkälän edessä. Kun porukka saapui, tajusin, että me menemme sinne räkälään juhlimaan. Voi helvete. Tarkennan vielä, että se oli vasemmistolaisten suosima räkälä. Ei kiitos yhtään enää politiikkaa sisältävää ilta-aktiviteettia minulle.
 
Varsinaista juhlakalua tuskin näin koko illan aikana. Hän kyllä kerkesi kommentoida pukeutumistani muistaakseni huoramaiseksi ja vaahtosi, miten läski hän ja muut ovat minuun verrattuna. Vitsillä tietenkin. Tiina on tosi vitsikäs.
 
Parasta oli, kun ehdin jutella pitkään yhden toisen päiväsairaalakaverini kanssa. En tiedä, oliko se viina vai epätoivo, mutta jossain välissä meinasin jo hänellekin ehdotella sänkypuuhia. Ja se mies on hyvin kaukana siitä mitä haluan. Päiväsairaalassa hänellä näkyi aina takapuoli, kun housut roikkuivat niin alhaalla, mistä syystä kutsunkin häntä persvaoksi. En toki ääneen.
 
Tanssilattialta bongasin saksalaisen vaihto-opiskelijan, jonka näppärä iskurepliikki oli ”are you one those shy Finnish girls”. Hahaa, veri fani. Sen verran kiihkeäksi meno meni tanssin pyörteissä, että pyysin miekkosen kylään. Olimme hyvässä vauhdissa, kunnes 22-vuotias nuorukainen tuumasi, että ei hän voi harrastaa seksiä ensimmäisellä tapaamisella. Voi saatana. EI NÄIN. Tunsin, miten ääliömagneetti nosti taas päätään ja olisin voinut huitaista poikaa siitä hyvästä, että toin hänet turhaan tänne.
 
Mutta en kehdannut. Muistelin, miten ankea oma vaihtarikokemukseni oli, joten käyttäydyin loppuyön mallikkaasti ja saatoin hänet viimeiseen bussiin. Poika kysyi, onko minun aina näin helppoa harrastaa seksiä vieraiden miesten kanssa. Vastasin kyllä. Poika yritti ehdotella, jos vaikka lähtisimme elokuviin joskus tai jotain. Vastasin, että en usko. Enpä ole pitkään aikaan tuntenut itseäni niin mieheksi kuin viime yönä.