Takana on melkoinen viikko tunnemyllerrystä sun muuta. Olin tiistaista perjantaihin töissä ja parin ensimmäisen tunnin aikana olin jo uupua raskaaseen asiakasmateriaaliin. Tajusin taas, miksi en pidä hoitajan työstä. Oli mukava nähdä työkavereita ja huomata, että minua oli kaivattu. Kuulin työpäivien aikana kollegoiden sanovan minua rauhalliseksi ja tosi tarkaksi eli juuri sellaiseksi kuin toivonkin olevani töissä.

Tunteet Jannea kohtaan alkoivat laimeta jossain kohti alkuviikkoa. En mene yksityiskohtiin, mutta Janne kertoi, että toinen hänen lapsistaan on erityislapsi. Se ei toki suoranaisesti ollut syy tunteiden viilenemiseen, mutta pani miettimään asioita. Tiivis yhteydenpito ja Jannen kiltteys ja ihastuminen alkoivat ahdistaa.

Eilen repäisin ja lähdin tapaamaan yhtä pariskuntaa toiseen kaupunkiin. Tai he eivät ole pariskunta, vaan yksi miespuolinen kaverini ja hänen salarakkaansa. Ajattelin, että pystyn hoitamaan homman ilman tunteita ja että minkään ei tarvitse välttämättä muuttua Jannen suhteen. Meillä oli parin kanssa oikein kiva ilta. Söimme hyvin, joimme ja harrastimme kimppakivaa. En muista, milloin viimeksi olin naisen kanssa, joten siinäkin mielessä ilta oli inspiroiva.

Anyways. Jo eilen illalla mietin, että kerron kimppakivasta Jannelle ihan vain siksi, että hän tajuaisi ottaa etäisyyttä ja ehkä jopa jättäisi minut. Emme siis edelleenkään seurustele, mutta liian tiiviisti olemme hengailleet yhdessä.

Tänään ahdisti melkoisesti ja piti panna Jannen kanssa, ennen kuin kykenin kertomaan eilisestä. Janne toki huomasi heti ovelta, että kaikki ei ole hyvin. Kyllä hän sen verran on oppinut minua lukemaan.

Janne otti asian melko tyynesti. Juttelimme pitkään. Ehdotin hänelle vapaata suhdetta ja yritimme yhdessä miettiä, minkälaisilla pelisäännöillä homma voisi toimia. Janne paljasti, että vaimo on ehdotellut hänelle seksiä, mutta että mies on ollut aina niin poikki minun käsittelyni jälkeen, ettei ole suostunut. Samaan syssyyn tuli taas esille se, että Janne todennäköisesti eroaa vaimostaan. Mitään varmuutta ei siis ole mistään.

Nyt tilanne on se, että jatkamme tapailua. Minua ei onneksi enää ahdista niin paljon kuin aiemmin viikolla ja tykkään Jannesta edelleen. Jollain tapaa koen kiehtovana sen, että mikä päivä tahansa Janne voi tulla ja kertoa, että hän kävi panemassa vaimoaan tai jotain muuta naista tai että hän palaa yhteen vaimonsa kanssa. Pakko myöntää, mutta minä vain elän tällaisesta draamasta ja jännityksestä. En kestä mitään perustylsää ja rajoittavaa parisuhde-elämää (ei millään pahalla parisuhdeihmisiä kohtaan) ja ihme kyllä Janne näyttäisi ymmärtävän minua tässäkin asiassa.