Toukokuun murehtimisista jäi saldoksi pari lisäkiloa ja masentunut mieli. Tänään tein ryhtiliikkeen ja otin aitiopaikalle esiin viime vuonna itselleni kirjoittamani lapun. Ruutupaperilla lukee Muista, minkä takia tätä tehdään ja hymiö. Jossain vaiheessa unohdin, mitä edes tuolla lausahduksella tarkoitin, mutta nyt se tuli taas mieleen.

Aikoinaan halusin muistuttaa itseäni siitä hyvästä ja helposta olosta, kun syön ja elän niin, että mahaan ei satu 24/7, mistään kohtaa ei turvota eikä purista eikä kiristä, vaan on vain hyvä ja kevyt olla. Lappu auttoi minua jollain ihmeellisellä tavalla selättämään ahmimiskierteen tai no jos ei kokonaan, niin ainakin osittain.

Tuo hyvä ja helppo olo on ollut koko toukokuun kateissa. Niin paljon kuin haluaisinkin tilanteesta syyttää Jannea, en voi muuta kuin katsoa peiliin. Ihan itse olen mussuttanut leipää taas siihen malliin, että maha on koko ajan kipeä ja turvoksissa, olo tosi vetämätön ja väsynyt. Varsin luonnollista, jos miettii, että tyyppi vetää vaaleaa leipää 600-700 grammaa päivässä. Vuositasolla työllistän kevyesti yhden leipurin näillä määrillä. En ole edes ahminut, vaan mahalaukkuni vetää edelleen älyttömiä määriä ruokaa, jos sitä tungen suusta alas.

Sorruin viikonloppuna viestittelemään Jannen kanssa. Hän mietti, olenko vihainen hänelle enkä voinut olla kommentoimatta. Eihän minulla mitään Jannea vastaan ole, mutta hänen käyttäytymisensä on toisinaan suoraan perseestä. Hän pyyteli ensin anteeksi ja sivulauseessa pyysi päästä panolle.

Yritin vääntää miehelle rautalangasta, miksi en halua panna häntä, mutta ei mennyt jakeluun. Nyt sovimme tai oikeastaan minä sovin, että otan häneen yhteyttä, kun saan tunteita viilennettyä sen verran, että voimme vain panna. Toki tässä on riskinä se, että jompikumpi ehtii löytää jonkun toisen, mutta se on sitten niin.

Samista on tullut loistava korvike Jannelle. Mies kävi torstaina lohduttamassa minua ja eilen jyystimme menemään pöydällä ja seinää vasten ja sängyssä siihen malliin, että Sami kysyi, minkälainen rahatilanteeni on, kun sänky joku kerta hajoaa.

Sami on juuri sellainen mies, josta tykkään. Hän osaa ottaa naisen eikä anna sänkypuuhissa naiselle mitään mahdollisuuksia hallita tai olla edes samalla viivalla hänen kanssaan. Minä taas nautin, kun vahva mies vie ja minä voin vain totella ja tehdä niin kuin mies käskee. Homma toimii siksi niin hyvin, koska Samissa on myös toinen puoli. Hän osaa olla tosi symppis, hellä ja vaikka vain silitellä ja makoilla sängyllä vieressä. Oikeasti, kuka voi vastustaa tällaista miestä. Olen jo vähän ihastunut mieheen, mutta tämä on siinä mielessä turvallinen ihastus, että heti alussa sovimme, että tästä ei tule muuta kuin enintään vuoden kestävä panosuhde.