Joudun luultavasti maksamaan Kelalle asumistukea 600 euroa takaisin. Ensimmäistä kertaa elämässäni aion kyllä valittaa asiasta auttoi tai ei. Tästä opin sen, että kannattaa vain olla opiskelija eikä tehdä samalla keikkatöitä.

Harjoittelun ohjaaja vastasi toiseen muistutukseen ja kertoi, että he tekevät harjoittelun kirjallisen arvion kunhan ehtivät. Lisäsi vielä, että opiskelija olisi heti alussa voinut kertoa, että tällainen tarvitaan. Siis mitä vittua. Se on ehkä selvintä, mitä pitäisi harjoittelun ohjaajalla olla tiedossa, että kirjallinen arvio pitää olla arviokeskustelussa. Voin kuvitella, mikä sadattelu osastolla on meneillään.

Koulua on jäljellä kolme päivää plus valmistumisjuhla. Työt alkavat puolentoista viikon päästä. Ahdistaa. Joulu tulee. Ahdistaa lisää. Pelottaa, miten pieni pääni selviää joulusta. Olen ollut melkoisessa paineessa koko opiskeluajan ja erityisesti tämän suuntaavan vuoden. Mitä jos sekoan, kun kaikki loppuu eikä tarvitse enää tsempata. En usko, että kukaan pystyy ymmärtämään, minkälainen kriisin paikka tuleva joulu Suomessa on. Liikaa en haluaisi asiasta kenellekään avautua, koska en halua huolestuttaa läheisiä. Mieluummin yhden joulu on vaikea kuin monen muun.