Kuulin Kinderistä viimeksi vuosi sitten, kun mies yritti soittaa minulle vappuna. En vastannut. Eilen illalla hän laittoi viestiä työpuhelimeeni ja kyseli tapaamista. Hän on eronnut ja ollut kuulemma niin kauan ilman seksiä, että oma käsi ei enää riitä.

Mietin ehkä minuutin ajan, miten houkuttelisi nähdä häntä, kunnes ei enää houkuttanut. Lähinnä säälitti. Mies ehti laittaa pari viestiä, kun tajusin, että hän on jo aloittanut vapun juhlimisen. Viestejä ja puheluja olikin tullut lukuisia myöhemmin illalla.

Tänään hän jatkoi viestittelyä. Vastasin, että olen parisuhteessa enkä halua nähdä häntä edes asiakkaana. Kuten arvata saattaa, jankkaaminen jatkui ja jos yhtään miestä tunnen, se jatkuu ainakin viikonlopun ajan.

En muista, milloin olisin ollut itseeni näin tyytyväinen kuin tänään. Tein todella ison työn, että pääsin Kinderistä irti. Se mies särki niin täysin sydämeni, että itkin hänen peräänsä monta kuukautta. Ajattelin, etten koskaan enää tunne mitään samanlaista tai saa yhtä hyvää seksiä. Toki sen verran pitää myöntää, että seksi Kinderin kanssa oli jossain määrin parempaa kuin Körden kanssa. Mutta siihen ei ole enää paluuta, koska en tunne Kinderiä kohtaan muuta kuin sääliä.

Ja nyt se minua häpeävä ja täydellistä naista etsivä raukkis otti vuoden jälkeen minuun yhteyttä. Luuli kai, että olen yhtä vietävissä kuin aina ennenkin ja että olisin unohtanut, miten hän kohteli minua. Not gonna happen.

Sitten tämä toinen sankari. Körde.

Vuorokauden hotelliloman rakkauspöly on laskeutunut. Näimme tiistaina, mutta muuten Körde on uppoutunut omiin kiireisiinsä. Hänellä on tulossa pari työreissua, joista ensimmäinen on jo sunnuntaina. Vielä ei ole tiedossa, ehtiikö hän nähdä minua sitä ennen.

Välillä tuntuu, että meidän suhde on vain kasa satunnaisia, muutaman tunnin mittaisia tapaamisia. Eihän siinä ole mahdollista syventää mitään eikä oppia tuntemaan toista kunnolla, kun yhteistä aikaa ei ole. Väkisinkin mietin, millä sijalla olen Körden listalla. En halua alkaa sellaiseksi naiseksi, joka vaatii tapaamisia tai kyselee koko ajan, milloin nähdään tai missä hän on ja tekemässä mitä.

Jos mies on kiinnostunut naisesta, kyllä se näkyy ja kuuluu. Se on ihan perusbiologiaa, että mies saalistaa naista eikä toisinpäin.

Siitä huolimatta haluaisin, että meillä olisi enemmän yhteistä aikaa katsoa, tuleeko tästä jotain syvempää ja kestävämpää kuin pelkkää satunnaista seksiä. Tässä eivät vain omat haluamiset riitä.

Körde ehdotti, että lähtisimme yhdessä pidemmälle reissulle Aasiaan. En aluksi innostunut ajatuksesta, mutta nyt toivon, että se toteutuu. Olisi ihana saada mahdollisuus tutustua mieheen ajan kanssa ja päästä pois hänen arkiympyröistään ja kiireistään. Saisin itse samalla kunnon tauon töistä ja etäisyyttä kaikkeen.

Viime päivinä olen pyöritellyt mielessäni, mitä jos sairastun uudestaan syöpään ja kaikki jää kesken. En halua kuolla nyt, kun minun pitää ehtiä elää.